Arkiston aarteita: Kari Yli-Annalan alustus Chris Markerin elokuvasta La Jetée

 

Liikkuvan kuvan taiteilija/tutkija Kari Yli-Annalan alustus Kino Kaiku 5.11.2010

Ranskalainen Chris Marker (s. 1921) on valokuvaaja ja elokuvaohjaaja, jonka tunnetuimpia teoksia ovat tänään nähtävä La Jetée (1962) sekä esseemuotoinen Sans soleil (1983). Molempien teosten keskeisiä teemoja ovat kuvan olemuksen sekä muistin ja ajan toiminnan pohtiminen. Liikkumattomin still-valokuvin kerrotussa La Jetéessä ollaan Pariisin alla olevissa tunneleissa, kolmannen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Tiedemiehet tekevät vaarallisia kokeita, joiden tarkoituksena on löytää yksilöitä, joilla on erittäin vahvoja muistikuvia ajalta ennen katastrofia. Niiden avulla koehenkilöt voidaan siirtää ajassa taaksepäin selvittämään olisiko niin mahdollista saada sieltä toimitettua elokuvan nykyhetken ihmisille elintärkeää energiaa ja muita resursseja.

 

 

Vaikka teoksessa on science fiction-tarinan piirteitä, se pakenee tiukkaa genremäärittelyä mikä yltää aina sen pysähtynein kuvin kerrottuun
muotoon asti. Marker itse käyttää teoksesta mieluiten nimitystä valokuvaromaani (photo-roman) tai elokuvaromaani (ciné-roman), ja La Jetée onkin julkaistu myos kirjamuodossa.

Marker on hieman salaperäinen persoonallisuus, joka tunnetaan vetäytyvyydestään. Eri lähteet antavat hänestä erilaisia tietoja. Markerin kerrotaan syntyneen Ulan Batorissa, Mongoliassa tai Pekingissä, Kiinassa. Tästä ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta ja onkin hyvin mahdollista, että hän onkin itse asiassa syntynyt hieman proosallisemmin Ranskan Bellevillessä. Tunnettua on, että hän saattaa muun muassa osallistua elokuviensa ensi-iltoihin incognito, ainoastaan järjestäjien tietäessä että hän on paikalla. Näin tapahtui myös osittain suomalaisella rahoituksella tehdyn Viimeisen bolsevikin ensi-illassa Helsingissä.

Markerin elokuvallinen toiminta etenkin dokumenttielokuvan saralla on tavattoman laajaa. II maailmansodan jälkeen hän dokumentoi monessa elokuvassaan erityisesti sosialististen maiden elämää. Vuonna 1952 hän kuvasi Helsingin olympialaisissa ja teki seuraavana vuonna yhdessä Alain Resnaisin kanssa kuuluisan antikolonialistisen lyhytelokuvan Patsaatkin kuolevat (Les statues meurent aussi, 1953). Kuuluisa kohtaus Markerin elokuvasta Kirje Siperiasta (Lettre de Sibérie, 1957) näyttää kolme kertaa samat neutraalit kuvat erilaisin selostuksin, avaten näin propagandan ja liikkuvan kuvan subjektiivisuuden suhdetta.

 

 

Markerin myöhemmin tekemiin elokuviin lukeutuvat muun muassa ohjaajamuotokuva Akira Kurosawasta sekä Andrei Tarkovskista. Elokuvan, historian ja politiikan toisiinsa kietoutuvia suhteita Marker käsitteli Alexandr Medvedkinin elokuvan Onni (Stshastje, 1934) kätkettyjen viestien ympärille rakentuvassa elokuvassaan Viimeinen bolsevikki (Le tombeau d’Alexandre, 1993).

Kautta elokuvauransa Marker on käsitellyt totuuden subjektiivisuuden kysymystä. Sans soleilissa hän piilottautuu monen identiteetin taakse näyttäen muiden kuvaajien materiaalia samanarvoisena omien kuviensa kanssa, hahmottaen eräänlaisen liikkuvien kuvien täyttämän paralleeliuniversumin. La Jetéessä hän tuntuu väittävän, että ajan virtaa ei voi pysäyttää vaikka voisimme matkustaa siinä eteen- ja taaksepäin, menneeseen ja tulevaan. Näkemys on sama kuin esimerkiksi Henri Bergsonin ajan filosofiassa sekä Markerin ystävän ja kollegan Alain Resnaisin elokuvassa Je t’aime, Je t’aime (1968). Emme voi muuttaa mennyttä ja usein tajuamme asioiden arvon usein vasta kun ne ovat
menneet.

 

 

La Jetée on inspiroinut monia elokuvantekijoita, mukaanlukien Mamoru Oshiita, Mira Nairia ja Terry Gilliamia. Gilliamin elokuvan 12 apinaa (12 Monkeys, 1995) inspiraationlähteeksi Markerin elokuva päätyi Blade Runner -elokuvan käsikirjoittajien David Webb ja Janet Peoplesin henkilökohtaisesta kiinnostuksesta Markerin teokseen. Käsikirjoitusprosessin aikana he olivat aktiivisesti yhteyksissä Markerin kanssa. Hauska yksityiskohta on, että vuonna 1999 ilmestyneellä Immemory -CD-ROMillaan Marker ilmoittaa myös 12 apinaa -elokuvan olevan monen elokuvan mestariteoksen ohella eräs hänen sadasta suosikkielokuvastaan.

 

 

>>> MUUT ARKISTON AARTEET